Valmistautuminen elämäni ensimmäiseen pitkään hiihtovaellukseen on ollut mielenkiintoista ja opettavaista. Ajatukset ovat pyörineet parin viimeisen viikon aikana tiiviisti tulevassa Urho Kekkosen kansallispuiston hiihtovaelluksessa.
On tullut mietittyä omaa sopeutumista kylmään ilmaan ja olosuhteisiin, joissa hiihdetään tuntureilla yli metrin korkuisissa hangissa ahkiota vetäen. Olen miettinyt myös henkistä kanttia, jota pitkällä vaelluksella tarvitaan. Tulenko kestämään epämukavuusalueella liikkumista kokonaisen viikon vai iskeekö henkinen väsymys jossain vaiheessa? Säilyykö huumori vai hyytyykö hymy, riittääkö sisu? Entä sujuuko kaikki suunnitelmien mukaan vai muuttaako esimerkiksi keliolosuhteet ryhmämme suunnitelmia ja reittiä? Miten oma opastuspäiväni sujuu yhdessä eräopastoverini kanssa?
Kaikenlaisia uhkakuvia on myös käynyt mielessä; jäämmekö lumivyöryn alle, poltanko telttani, sairastunko matkalla, kostuuko untuvamakuupussini tai jäädytänkö sormeni? Kaikki nämä ovat ihan mahdollisia uhkakuvia, mutta näiden riskien välttämiseksi olemme saaneet opetusta ja koulutusta. Olemme opiskelleet Eräkarkussa alkuvuodesta talviretkeilyn teoriaa ja tehneet kolmen päivän kestoisen harjoitusvaelluksen Seitsemisen kansallispuistoon. Osaan toki myös käyttää maalaisjärkeä enkä ota liian isoja riskejä omassa toiminnassani. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä. Onnistumisen ja katastrofin välinen ero voi lopulta olla melko pienestä kiinni.
Entä voisiko kaiken tämän jälkeen talvivaeltamisesta tulla itselleni sellainen tärkeä juttu, johon palaisin jatkossa uudelleen ja uudelleen? Kaikkiin näihin kysymyksiin ja mietteisiin tulen saamaan vastaukset ensi viikon aikana.
Urho Kekkosen kansallispuistoon 30 erätoverin matkassa
Vaikka olenkin aloittanut vasta tammikuun alussa eräopasopinnot, on jo nyt edessä koko opintojeni vaativin vaellusreissu Suomen Lappiin. Olen retkeillyt ja vaeltanut kaikkina muina kolmena vuodenaikana, mutta talvivaeltaminen on minulle entuudestaan täysin uutta. En ole asian kanssa kuitenkaan yksin, sillä suurimmalla osalla UK-puiston hiihtovaellukselle lähtevistä opiskelijoilla ei ole yhtään sen enempää kokemusta ahkion vetämisestä kuin itsellänikään.
Meitä on lähdössä matkaan iso joukko, noin 30 henkilön ryhmä mukaan lukien Eräkarkun eräopasopiskelijat ja kouluttajat. Kokonaisuudessaan matkamme Pohjois-Lapissa kestää 10 päivää, joista ensimmäinen ja viimeinen päivä menee matkatessa bussilla Länsi-Suomesta Saariselälle ja lopulta takaisin.
Varustautumispäivä Saariselällä ja valmistautuminen omaan opastuspäivään
Matkamme toinen päivä on varustautumispäivä Saariselällä. Tällöin voimme vielä tehdä viime hetken hankintoja, huoltaa varusteita, tehdä eväsleipiä ja viimeisiä kokkailuja sekä pakata ahkiot valmiiksi. Luvassa on myös saunomista ja ehkä viime hetken panikointia, kuka tietää?
Varustautumispäivän illalla ensimmäisen vaelluspäivän opasparit myös antavat ohjeistuksen ryhmälleen tulevan päivän aikatauluista ja tärkeistä muistettavista seikoista. Rouva Fortuna päätti osaltani niin, että tulen toimimaan opasparini kanssa heti ensimmäisen vaelluspäivän oppaana. Ja tämähän luo toki itselleni lisäjännitystä vaelluksen aloitukseen. Opaspareja ensimmäisenä vaelluspäivänä on kolme, joten lähdemme matkaan kolmessa eri ryhmässä. Yhden ryhmän koko tulee siis olemaan noin 10 henkilöä.
Olemme tehneet opasparini kanssa etukäteen omasta reittiosuudestamme Tievatupa-Suomunruoktu riskianalyysin ja turvallisuussuunnitelman sekä reittikartan koordinaatteineen. Näiden pohjalta lähdemme johdattamaan omaa joukkoamme kohti Saariselän tuntureita ja Suomunruoktun solaa ensimmäisenä vaelluspäivänä.
Jokaisen opasparin tehtävänä on omana opastuspäivänään huolehtia ryhmän turvallisuudesta, hoitaa suunnistuksen reitillä, pitää huolta aikataulusta, tauotuksesta ja sopivasta hiihtovauhdista sekä huolehtia tehtävänjaosta päivän hiihto-osuuden jälkeen leiriin tulon jälkeen. Näistä opastuspäivistä tulemme saamaan varmuudella arvokkaita oppeja sitä oikeaa eräoppaan elämää varten.
Reittisuunnitelmamme ja majoittuminen vaelluksen aikana
Varsinainen hiihtovaelluksemme kestää seitsemän päivää ja kuusi yötä. Reittisuunnitelmamme mukaan tarkoituksena on edetä Saariselän Tievatuvalta Suomunruoktun ja Tuiskukurun kautta Luirojärvelle kolmessa päivässä. Mikäli kaikki sujuu hyvin ja pääsemme Luirojärven varaustuvallemme, on luvassa yksi vapaapäivä, jolloin on mahdollisuus levätä ja saunoa, huoltaa niin itseään kuin varusteita sekä kuivattaa kostuneita telttoja, makuupusseja ja vaatteita.
Tuona luppopäivänä on olosuhteiden salliessa ja oma kunto huomioon ottaen myös mahdollisuus lähteä valloittamaan suksin Sokostin huippua, joka on Saariselän korkein tunturi (718 m). Välipäivän jälkeen suunnitelmana on palata takaisin Tievatuvalle Suomunruoktun ja Suomunlatvan kautta. Koko hiihtovaelluksen pituus tulee olemaan noin 70 kilometriä päivämatkojen ollessa 8-22 kilometriä.
Suunnitelmissamme on nukkua hiihtovaelluksen aikana 3-4 yötä teltassa, 1-2 yötä varaustuvassa tai sen viereisessä autiotuvassa ja viimeinen yö itse tehdyissä lumikammeissa. Säätiedotus näyttää tällä hetkellä, kolme päivää ennen vaelluksen alkamista, melkoisen mukavalta ja jopa ihanteelliselta. Pakkasta on luvassa koko vaelluksen ajaksi -5°C ja -15°C välillä. Pääsääntöisesti on luvattu puolipilvistä säätä mutta myös lumisadetta sekä ajoittain tuulista keliä. Ennustus elää päivittäin eikä liian hyvään keliin saa tuudittautua. On siis varustauduttava vaellukseen riittävän lämpimin vaattein ja varustein.
VARUSTEARSENAALINI SEITSEMÄN PÄIVÄN HIIHTOVAELLUKSELLE
Olemme saaneet Eräkarkun opettajiltamme ohjeellisen varustelistan UK-puiston hiihtovaelluksellemme. Varustelistaa olen siitä tuunannut omien tarpeideni mukaiseksi ja vielä täydentänyt ja muokannut sitä Seitsemisen harjoitusvaellukselta saamieni kokemusten mukaan.
Käyn seuraavaksi läpi kaikki Urho Kekkosen kansallispuistoon seitsemän päivän hiihtovaelluksellemme 1.-7.3.2020 mukaani tulevat varusteet tavaralajeittain.
Majoittuminen ja yöpyminen
• Teltta (Fjällräven Abisko Endurance 3 -tunneliteltta)
• Talvikiilat 12 kpl teltan kiinnitykseen, tehty alumiinilistasta (lainassa opistolta)
• Routamatto teltan pohjalle, koko 155 x 225 cm, paksuus 10 mm
• Routamatosta leikattu 40 cm x 120 cm alusta teltan absidiin lapioitavan kuopan pohjalle eristeeksi
sekä istuskeluun
• Ilmatäytteinen makuualusta (Exped Synmat XP 9 LW, 65 cm x 197 x 9 cm)
• Untuvatäytteinen talvimakuupussi (Marmot Ouray Long Women)
• Kevyt kuitutäytteinen kesämakuupussi (Retki 750)
• Kompressiopussi makuupussille x 2
• Lämmittävä sisäpussi makuupussiin (Sea To Summit Thermolite Reactor Extreme Regular)
• Kevyt vedenkestävä aluspeite absidiin tavaroiden alle
• Kynttilä lumikammia varten
• Lumilapio teleskooppivarrella (Kungs)
Majoitun yhdessä opasparini Kristiinan kanssa samaan telttaan. Hankin pari viikkoa sitten itselleni uuden teltan, Fjällräven Abisko Endurance 3, joka on tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön. Kyseessä on kolmen hengen teltta, mutta oikeasti se on passeli kahdelle hengelle. Teltassa on erityisen suuri absidi, joka antaa mukavuutta tavaroiden säilyttämiseen, ruokailuun ja huonossa säässä majoittumiseen. Teltan talvikiilat olen lainannut opistolta. Niillä on mahdollista ankkuroida teltta syväänkin lumeen.
Teltan pohjalle ostin koko teltan pohjan peittävän routamaton, joka eristää hyvin kylmyyttä. Samalla se toimii toisena makuualustana ilmatäytteisen makuualustani alla.
Talvivaelluksella kannattaa käyttää kahden makuupussin tekniikkaa. Varsinaisen untuvaisen talvimakuupussin päälle kannattaa laittaa kevyt kuitutäytteinen makuupussi, jotta untuvainen pussi ei kastuisi. Kahden makuupussin lisäksi otan mukaani lämmittävän sisäpussin, joka tulee untuvamakuupussin sisään. Se tulee testiin nyt ensimmäistä kertaa.
Lumilapio tulee tällä vaelluksella varmuudella käyttöön. Telttaan majoittuessamme lapioimme teltan absidiin joko istuma- tai seisomasyvyisen syvennyksen, jossa on helppo hoitaa mm. kokkailuja ja ruokailua absidin suojassa. Palavalla kynttilällä taas varmistamme, että rakentamassamme lumikammissa on riittävästi happea. Kynttilä tulee käyttöön vaelluksemme viimeisenä maastoyönä.
Varusteiden säilytys
• Selkäreppu (Ospray Talon 33)
• Selkärepun sadesuoja (Ospray)
• Ahkio ja vetovyö, Savotan Paljakka (lainassa opistolta)
• Putkikassi
• Vedenkestävä iso kassi
• Kylmälaukkukassi x 2
• Muovilaatikko pientavaralle
• Teltalle iso suojapussi hiihto-osuuksia varten (moottoripyörän suojapeite)
• Erikokoisia vedenpitäviä kuivapusseja tavaroiden säilyttämiseen x 8 (mm. Deuter, Ortlieb, Aquapac,
koot 3-15 l)
Kannan päivän aikana tarvittavat varusteet, juomat, ruoat, ensiapuvarusteet ja vessapussin selkärepussa. Kokemuksen mukaan on helpompi availla päivän mittaan selkäreppua kuin ahkiota. Samalla reppu lämmittää selkää hiihto-osuuksien aikana.
Varusteet kuljetamme vaelluksen aikana omissa ahkioissamme. Oma ahkioni on lainassa opistoltamme. Kaikki ahkioon menevät varusteet pakataan vedenkestäviin laukkuihin, kasseihin ja muovilaatikoihin. Teltta routamattoineen kääritään isoksi pitkäksi paketiksi telttakaarien kanssa, sujautetaan suojapussiin ja kiinnitetään ahkion päälle hiihtopäivien ajaksi.
Hiihtovarusteet
• Metsäsukset Lapin lennosto (lainassa opistolta)
• Hiihtosauvat Exel (lainassa opistolta)
• Täyspitkät nousukarvat suksien pohjiin kiinnitettynä, pituus 185 cm, leveys 2,5 mm (Black Diamond
Glidelite Mohair Mix Nordic)
• Toiset vastaavat nousukarvat varalle kiinnitettynä metallilenkkeihin
• Nousukarvojen kyllästysaine (Nikwax Ski Skin Proof)
• Huopavuorisaappaat irrotettavalla huopavuorella (Nokia Naali)
• UK-puiston kartat printattuna ja päällystettynä kontaktimuovilla
• Karttalaukku (Sea to Summit Guide Map Case M)
• Laskettelulasit, jotka toimivat huonolla kelillä myrskylaseina
• Kompassi
• Pilli
• Omalle opastusosuudelle kirjoitetut lomakkeet muovitaskussa: riskianalyysi, turvallisuussuunnitelma
ja reittikartta
En itse omista metsäsuksia enkä sommallisia hiihtosauvoja, joten olen saanut ne lainaan opistolta monen muun opiskelijatoverini ohella. Olen kiinnittänyt suksien pohjaan ohjeiden mukaisesti täyspitkät nousukarvat, jotka antavat pitoa ylämäissä. Toiset nousukarvat minulla on reissussa varalla mukana. Telttaparini ottaa mukaan myös nousukarvoihin tarkoitettua liimaa, jota voin sitten tarvittaessa käyttää mikäli suksien karvojen liimaukset irtoilevat. Mukaani lähtee nousukarvoille tarkoitettu kyllästysaine, joka estää nousukarvojen jäätymistä.
Metsäsuksiin sopivat huopavuorelliset Nokian Naali -talvisaappaat ovat jalassani hiihtopäivinä. Ne tuli testattua Seitsemisen harjoitusvaelluksellamme erittäin toimiviksi ja lämpimiksi.
Hiihtopäivien aikana mukana kulkee myös aina kaulaan pujotettuna kompassi ja pilli sekä karttalaukussa oleva kartta, josta voi tutkia päivän hiihtoreittiä ja matkan etenemistä. Mukaan otan myös laskettelulasit, jotka tulevat enemmän kuin tarpeeseen mahdollisina myrskypäivinä.
Vaatetus ylle, alle ja väliin
• Hupullinen kuoritakki (Fjällräven Keb Eco-Shell)
• Kuorihousut (Fjällräven Keb Eco-Shell)
• Kevyttoppatakki (Rab)
• Ekstralämmin parkatakki leirikäyttöön (Fjällräven Nuuk Parka)
• Untuvatoppahousut (Jack Wolfskin Atmosphere Down Pants)
• Ulkoiluhousut talvikäyttöön
• Toppahame (Jack Wolfskin Iceguard)
• Leirikengät (Sorel Caribou)
• Villapaita
• Fleece-paita x 2
• Merinovillainen kerrastopaita x 4 (Kari Traa, Devold Expedit, Icebreaker)
• Merinovillaiset kerrastohousut x 3 (Kari Traa, Devold Expedit, Icebreaker)
• Merinovillatoppi x 2 (Icebreaker)
• Merinovilla-alushousut x 2 (Icebreaker)
• Tekniset alushousut x 2 (Björneborg)
• Merinovillasukat x 7, eri paksuisia
• Villasukat x 2
• Syylingit varalämmikkeiksi kenkiin ja sisätossuiksi tupaan/telttaan
• Pipo x 3
• Kommandopipo (Balaclava)
• Buff-huivi x 3
• Ohuet liner-sormikkaat merinovillaa (Lasting)
• Merinovillasormikkaat x 2 (North Outdoor)
• Lämpimät rukkaset x 3
• Paksut hiihtorukkaset (Hestra Alpine Pro)
• Neopreenihanskat (Inuit Ice Grip Waterproof)
• Crocsit (jaloissa tuvassa ja saunan/pesutilan likaisella lattialla)
Talvivaelluksen aikana on pidettävä huoli kerrospukeutumisesta – niin hiihtäessä kuin leirissä. Hiihtoasuna minulla on Fjällrävenin Keb Eco-Shell -kuoripuku, joka suojaa tuulelta ja sateelta, mutta hengittää erinomaisesti. Alimpana kerroksena minulla on merinovillaa (alusvaatteet, kerrastot) ja väliasujen materiaalina villaa sekä lämmintä fleeceä.
Taukotakkinani hiihto-osuuksilla ja tarvittaessa myös päällä on kevytuntuvatakki. Lisäksi aion hiihto-osuuksilla käyttää kuorihousujen päällä toppahametta, jonka olen hankkinut nimenomaan tätä vaellusta varten. Hame tulee suojaamaan helpoiten itselläni kylmettyviä alueita, reisiä ja takapuolta. Ja samalla kun hame lämmittää, niin se pitää myös tuulen loitolla.
Leirikäyttöön otan mukaan erittäin lämpimän parkatakkini, untuvatoppahousut ja Sorelin varrelliset talvikengät. Kaikki nämä olen todennut kultaakin arvokkaimmiksi lämmön tuojiksi kovillakin pakkasilla.
Otan mukaani useamman pipon, hansikkaat ja rukkaset, buff-huivin sekä eripaksuisia sukkia. Kaikissa näissäkin suosin pääsääntöisesti merinovillaa ja perinteisiä villasukkia ja villarukkasia lähtee myös mukaan. Neopreenihanskat tulevat tarpeeseen siinä vaiheessa, kun telttaa laitetaan pystyyn ja etenkin kun telttakaaret pitää saada paikoilleen. Hanskat ovat vedenpitävät ja niissä on hyvä tarttumapinta, joten esimerkiksi termospullot avautuvat näillä hanskoilla kätevästi.
Ruokailu ja muonat
• Retkikeitin Trangia, sis. 2 kattilaa
• Marinol polttoneste 2 litraa
• Puinen keittoalusta (lainassa opistolta)
• Tulitikut
• Termospullo x 2 (yht. 1,2 l)
• Ruokatermos (Retki 0,8 l)
• Juomapullo, joka kestää kuumaa juomaa (Nalgene Wide Mouth 1,0 l)
• Lusikka-haarukka-veitsi (Spork)
• Haarukka-lusikka (Kupilka)
• Pieni puinen lusikka
• Ruokakulho (Kupilka 3,7 dl)
• Muki
• Suppilo
• Pesusieni
• Talouspaperirulla
• Ruoka seitsemälle päivälle + yhdelle varapäivälle pakattuna erillisiin päiväpusseihin
• Aminohappo-vitamiinijuoma -poretabletit (Dexal BCAA Drink, maku päärynä)
• Glukoosipastillit (Dexal, maku appelsiini)
• Kurkkupastillit
• Leivät täytteineen folioon käärittynä, teko vaellusta edeltävänä päivänä
Otan itse mukaan retkikeittimeksi perinteisen trangian ja polttonesteeksi Marinolia. Telttakaverini ottaa mukaan kaasukeittimen ja risukeittimen. Yhdessä näillä aiomme sulattaa lumet vedeksi ja kiehauttaa ne ruokailua ja juomaveden saantia varten. Telttakaverini ottaa mukaan sammutuspeitteen, joten siitä syystä se puuttuu omalta varustelistaltani.
Puinen keittoalusta on erittäin kätevä retkikeittimen ja täytettävien termispullojen alla. Kaikki tavarat pysyvät alustan päällä pystyssä eikä lumi esim. termospulloja täytettäessä sula pullon alta. Suppilo on toinen kätevä kapistus leirissä; vedet saa sen kautta kätevästi siirrettyä ilman loiskumista kattilasta pulloon.
Otan mukaani kaksi termospulloa sekä ruokatermoksen ja ison Nalgene-vesipullon, joka kestää kuumaa, jopa kiehuvaa vettä. Nämä on tarkoitus täyttää jokaisena aamuna kiehautetulla vedellä. Lumesta sulatettuun juomaveteen aion lisätä poretabletteja, joista saa tärkeitä vitamiineja ja jotka samalla parantavat lumesta sulatetun veden makua. Ruokatermokseen laitan aina aamuisin lounaan valmiiksi tekeytymään kuumaan veteen. Lounastauolla sitten nälkäistä vaeltajaa odottaakin valmis, lämmin ruoka.
Ruokaa olen varannut matkaan kahdeksalle päivälle eli seitsemälle vaelluspäivällä ja yhdelle varapäivälle. Ruokaa pitäisi jokaiselle vaellukselle ottaa mukaan aina yhdelle ylimääräiselle päivälle, jotta suunnitelmien muuttuessa esim. huonon sään takia, ei ruoka lopu kesken.
Ruoat olen pakannut päiväpusseihin, joka on kätevä systeemi ruokien säilyttämiseen. Yhden päivän aikana nautittava ruoka on silloin nähtävillä koko ajan yhdessä paikassa, ja ruoan riittävyyttä pystyy näin koko ajan tarkkailemaan.
Otan mukaan vaellukselle valmiiksi kuivattuja retkiruokia, annospikapuuroja- ja mehukeittoja, erilaisia patukoita, kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä, suklaata ja namuja, teetä ja kaakaota. Lisäksi matkaan tulee mukaan täytettyjä ruisleipiä, jotka teen vaellusta edellisenä päivänä valmiiksi. Tarkoitus on saada leivistä kuitua ja ne on tarkoitus nauttia lounaiden ja päivällisten yhteydessä.
Retkiruokien kuivatukseen en ole ehtinyt vielä paneutua, mutta senkin aika vielä koittaa. Olen saanut paljon vinkkejä ruokien kuivatukseen opiskelijakavereiltani, kirjoista sekä videoista, mutta suunnitteluun ja kuivattamisen toteuttamiseen minulla ei ole vielä ollut aikaa. Näissä valmiissa retkiruoissa ainakin on riittävästi energiaa ja pitäisi myös makua löytyä sopivasti. Eli mennään nyt näillä. Kaikkiin mukaan ottamiini lounas- ja päivällisruokiin lisätään kiehuva vesi, ruoka sekoitetaan ja annetaan tekeytyä, jonka jälkeen ruoka on valmista syötäväksi. Helppoa ja nopeaa – koen sen tärkeäksi etenkin näissä kylmissä olosuhteissa.
Tekniikka
• Puhelin
• Puhelimen lämpösuojus
• Vedenpitävä pussi puhelimelle
• Varavirtalähde ladattuna täyteen
• Johto varavirtalähteen ja puhelimen välille
• Otsalamppu (Black Diamond Icon)
• Otsalamppu (Pezl Tikka+) ja otsalampun kotelo, jotka yhdessä toimivat telttavalona
• Varaparistot otsalamppuihin
Mukaan otan mahdollisimman vähän tekniikkaa. Kamerana toimii oma puhelimeni, muutoin aion pitää sitä lentotilassa koko vaelluksen aikana. Varavirtalähteen otan mukaan puhelimen latausta varten. Mukaan lähtee kaksi otsalamppua sekä varaparistot kumpaankin. Pezlin otsalamppuni toimii yhdessä säilytyskotelonsa kanssa myös kätevänä telttavalona. Valo on mahdollista ripustaa esim. teltan katossa olevaan pyykkinaruun.
Ensiapu ja hygienia
Jokaisen hiihtovaellukselle lähtijän tulee ottaa mukaan omat ensiapuvälineet sekä omat henkilökohtaiset lääkkeet ja hygieniatuotteet. Itselläni mukaan lähtee:
• Ensiapulaukku, jonka sisältönä mm.:
Laastareita, rakkolaastareita, palovammalaastareita, sidetarpeita, antiseptiset puhdistusliinat,
särkylääkkeitä, pikkusakset
• Avaruuslakana
• Käsidesi
• WC-paperirulla x 2
• Desinfioivat kosteuspyyhkeet
• Puhdistusliinat
• Nenäliinoja pikkupakkauksissa
• Kynsiviila
• Hammasharja
• Hammastahna
• Huulirasva x 3
• Bepanthen
• Deodorantti
• Kampa x 2
• Hiuslenkit
• Aurinkorasva
• Vanupuikkoja
• Kasvovoide
• Käsirasvaa
• Pesuaine hiuksille ja vartalolle
• Pyyhe
• Pinsetit
• Pikkupeili
• Muut henkilökohtaisen lääkkeet ja hygieniatuotteet
• Toilettilaukku
Korjausvälineet
Monenlaisia korjausvälineitä tulee myös ottaa mukaan. Välttämättä mitään näistä ei tarvita, mutta kun tarvitaan – on apu lähellä. Nämä otan itse mukaan:
• Jesaria
• Pakkausteippiä
• Korjausteippiä (Ripstop Spinnaker)
• Narua
• Rautalankaa
• Neuloja ja lankaa
• Nippusiteitä
• Mattoveitsi
• Hakaneuloja
• Kestäviä kumilenkkejä
• Joustavia varusteremmejä
• Teltan ja makuualustan omat korjausvälineet
• Kaksi ylimääräistä telttakaaren kepin osaa
• Pihdit
• Nousukarvojen varalenkit
• Nousukarvojen säilytykseen tarkoitetut liuskat
Muut (tärkeät!) varusteet
• Lämpöistuinalusta (Kaira Arctic)
• Autoharja, joilla puhdistaa lumi teltan ja muiden varusteiden päältä
• Tulitikkuaskeja vesitiiviisti pakattuna
• Puukko
• Linkkuveitsi
• Jäänaskalit, joissa kiinni pilli (Isvidda)
• Rannekello
• Korvatulppia
• Aurinkolasit ja suojapussi + puhdistusliina
• Heijastava yleisköysi 15 m (Tarmo)
• Mustekaloja tavaroiden kiinnittämiseen
• Karabiini x 2
• Wettex-liina
• Sormien ja jalkojen lämmitinpusseja
• Joustavat heijastimet x 2 esim. käsivarsiin laitettavaksi
• Vihko
• Lyijykynä x 2
• Muovipusseja roskapusseiksi ja likaisille vaatteille
• Uudelleensuljettavia muovipusseja
• Lämpömittari
• Vedenkestävä kukkaro
• KELA-kortti, ajokortti, pankkikortti ja käteistä
• Purukumia
• Lumikengät (TSL Symbioz Elite Large)
Muita varusteita kertyykin varsin paljon ja suurin osa niistä on todella tärkeitä. Tulitikkuaskeja otan useita ja kaikki on kuljetettava vesitiiviisti pakattuna. Kellon otan mukaan omaa opastuspäivää varten, jotta pysyn ajan tasalla hiihto-osuuksien ja taukojen pituuksista. Korvatulpat taas takaavat hyvät yöunet; kun 30 ihmistä leiriytyy telttoihin tai tupaan, ei ole edes teoreettisesti mahdollista, että kukaan ei kuorsaisi.
Wettex-liinalla pyyhitään kosteus pois teltan katosta sisäpuolelta ja harjalla pyyhitään lumet teltan ulkopuolelta. Makuupusseista voi haihduttaa kosteutta pois puiden väliin kiinnitetyllä köydellä. Ja se makuupussi kannattaa kiinnittää siihen köyteen karabiinin avulla, ettei se tuulen mukana lennä horisonttiin. Lämpömittari taas kertoo teltan sisälämpötilan ja ulkolämpötilan; mittauslukema opastaa oikeaan pukeutumiseen aamuisin.
Kaikki vaelluksella syntyvä roska tulee jokaisen vaeltajan kuljettaa itse pois. Itse aion ne vielä kotiintulon jälkeen lajitella. Roskapusseja siis lähtee mukaan. Meitä ohjeistettiin ottamaan mukaan vaellukselle myös tärkeimmät kortit ja käteistä, jotta mahdollisen hätätilanteen ja evakuoinnin hetkellä nämä ovat sitten mukana.
Lumikengät otan mukaan leirielämää varten. Uskon niiden helpottavan leirissä kulkemissa huomattavasti, lunta kun on enemmän kuin tarpeeksi. Ne olen säätänyt valmiiksi sopiviksi leirikenkiini.
Mistä nämä vaellusvarusteet on hankittu?
Osa varusteistani on vanhoja, osa on ostettu kuluneen talven aikana. Jotkut varusteet ovat lainassa opistolta, trangian lainasin avomieheltäni.
Olen hankkinut varusteita pääsääntöisesti verkkokaupoista ja jonkin verran paikan päältä liikkeistä. Olen kaikissa hankinnoissani pyrkinyt käyttämään hyväksi erilaisia alennuskampanjoita ja etuohjelmia, jotta säästäisin euroja. Esimerkiksi Suomen Ladun jäsenenä saa 10 % alennuksen Partioaitan ja Scandinavian Outdoor Storen normaalihintaisista tuotteista.
Erityisesti vaellusvarusteita olen ostanut viime aikoina näistä paikoista (nimeä klikkaamalla pääsee ko. yrityksen verkkosivuille):
Biltema
K-Rauta
Kyläkauppa Veljekset Keskinen Oy
Motonet
Partioaitta
Scandinavian Outdoor Store
Shelby Outdoor
Säästömarket Häijää
Treeline Outdoors
Vaeltajankauppa.fi
Varuste.net
XXL Sports & Outdoor
Kohti seikkailua!
Kaikki nämä varusteet mukanani ja saamani opit muistaen lähden jo huomenna muun ryhmän mukana kohti pohjoista ja uudenlaista mielenkiintoista seikkailua. Yritän nauttia matkanteosta ja ryhmässä liikkumisesta niin paljon kuin se vaan on mahdollista. Haluan samalla oppia ja saada vinkkejä eräoppaan työhön muiden vetämistä opastuspäivistä.
Tulevalta hiihtovaellukselta odotan erityisesti myös hiljaisia hetkiä, jolloin voin täysillä keskittyä hiihtoon, ympäröivään luontoon ja samalla omiin ajatuksiini. Odotan myös fyysisiä ponnistuksia, joita vaelluksemme tulee varmasti vaatimaan. Helppoa se ei tule olemaan, mutta sitähän me emme ole lähteneet hakemaankaan. Sisukkuudella ehkä löydän tuntureilta vapauden tunteen.
