Polun Lumo / Luontokartoittaja (EAT) Kati Granroth tarjoaa ammattitaidolla erilaisia luonto- ja lajistoselvityksiä sekä konsultointia luontoselvitysten sekä maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi.

Luontokartoitustoimenkuvani ulottuu Länsi- ja Keski-Suomen alueelle, mutta tarvittaessa myös muualle Suomeen. Erityisosaamisaluettani ovat luontotyyppi- ja putkilokasvillisuusselvitykset, perinnebiotooppi-inventoinnit sekä liito-oravaselvitykset. Selvitysten tuloksista tuotetaan selkeät ja havainnolliset raportit kuvineen. Selvitykset ja raportit räätälöidään aina hankekohtaisesti sekä tilaajan että lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.

Olen suorittanut Luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon (EAT) Länsirannikon koulutus Oy WinNova:ssa vuonna 2018 (opinnot ajalla 2016–2017). Olen suorittanut koulutuksessani syventävällä osaamistasolla putkilokasvit ja metsätyypit sekä keskittynyt opinnäytetyössäni perinnebiotooppi-inventointiin.

POLUN LUMO TARJOAA SEURAAVIA LUONTOSELVITYKSIÄ

Kasvillisuusselvitykset

Kasvillisuusselvityksissä selvitetään alueen lajisto ja sen runsaussuhteet. Erityisen tärkeää kasvillisuusselvityksissä on tuntea elinympäristöjen avainlajit eli indikaattorilajisto sekä mahdolliset vieraslajit. Uhanalaiset ja EU:n direktiivilajit voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja tästä syystä ne tulee tunnistaa. Kasvillisuusselvitykset tehdään maastokäynneillä kasvukauden eri vaiheissa: kevätkukkijat kartoitetaan touko-kesäkuun vaihteessa ja muut putkilokasvit kesäkaudella.

Luontotyyppiselvitykset

Luontotyypit selvitetään usein kasvillisuusselvityksen yhteydessä. Luontotyyppiselvityksessä määritetään kuvioille kasvupaikan päätyyppi, joka muodostuu pohja-, kenttä-, pensas- ja latvuskerroksen kasvillisuuden sekä maannoksen perusteella. Metsien ja kosteikkojen luokittelussa käytetään Suomessa yleisesti käytössä olevaa metsä- ja suokasvillisuus -tyyppiluokitusta. 

Perinnebiotooppi-inventoinnit

Perinnebiotoopit ovat maaseutuympäristön kulttuurivaikutteisia ja harvinaistuvia, pääosin perinteisen niitto- ja karjatalouden muovaamia luontotyyppejä. Perinnebiotooppeja ovat erilaiset niityt, lehdesniityt, hakamaat, metsälaitumet, nummet ja kaskimetsät. Perinnebiotoopeilla elää runsaasti perinteistä käyttöä vaativia uhanalaisia ja taantuneita kasvilajeja, joiden indikaattoriarvo on suuri. Perinnebiotooppi-inventoinnissa määritetään kohdealueen kuviot kasvilajeineen ja lisäksi annetaan suosituksia mm. kohteen maankäyttöön, laidunalueiden hoitoon ja niittotapaan liittyen.

Liito-oravaselvitykset

Liito-oravaselvityksessä selvitetään liito-oravan esiintyminen ja kulkureitit kyseisellä alueella. Itse eläintä on vaikea havaita, joten selvitykset tehdään jätöshavaintojen perusteella. Liito-oravaselvitykset tehdään keväällä, jolloin kellertäviä papanoita on helppo havaita maastossa. Selvityksistä ilmenee liito-oravan reviirin ydinalueet, kulkuyhteydet ja muut alueet, joissa laji liikkuu. Erityisen tärkeää on huomioida pesäpuiden sijainnit.

Liito-oravaa ei esiinny Viroa lukuun ottamatta muualla EU-alueella – tästä syystä liito-orava on suojeltu myös Suomessa. Liito-oravan suojelustatus pohjautuu Euroopan Unionin lajidirektiiviin.

 

YLEISTÄ LUONTO- JA LAJISTOSELVITYKSISTÄ

Luontoselvityksiä tarvitaan muun muassa maankäytön suunnittelussa, kuten kaavoituksessa, mutta myös luonnonsuojelun tarkoituksiin. Luontoselvityksissä on tavoitteena tunnistaa alueiden arvokkaat luontotyypit ja/tai lajit ja antaa suosituksia siitä, miten ne tulisi huomioida alueen käytössä. Luontoselvitys kattaa erilaisten luontoarvojen ja lajiston maastoinventoinnit ja rapo

Luontoselvityksien sisältö ja vaatimukset vaihtelevat hanke- ja tapauskohtaisesti. Esimerkiksi pinta-aloiltaan laajoissa osayleiskaavoissa luontoselvitys on yleispiirteisempi kuin pienellä asemakaava-alueella. Luontoselvitys kannattaa teettää hankkeen alkuvaiheessa, jotta mahdolliset luontoarvot saadaan mukaan suunnittelutyöhön alusta alkaen.

Laadukas luontoselvitys on laadittu oikeaan aikaan ja riittävin maastokäynnein. Kaikkein tärkeintä luontoselvityksissä on teettää ne oikeaan vuodenaikaan. Esimerkiksi liito-oravakartoitukset tehdään keväällä ja kasvillisuusselvitykset kesällä.

Lajistoselvityksiä tarvitaan usein maankäytönsuunnittelussa ja erilaisissa hankkeissa, jotka voivat vaikuttaa tiettyjen suojeltujen tai uhanalaisten lajien esiintymiin. Tyypillisesti lajiselvitykset koskevat tiettyä lajia kuten esimerkiksi liito-oravaa tai kokonaista lajiryhmää kuten lintuja. Lajiselvitykset kannattaa aina teettää ajoissa, aivan hankkeen alkumetreillä.

 

Kysy lisää ja pyydä tarjous! 

Kati Granroth
[email protected]

Luontokartoittaja (EAT)
Polun Lumo